Poimintoja Tampereen Eteläpuisto on säilytettävä –adressin kommenteista
15.12. Arvot kunniaan
Tulin juuri aamulenkiltä Borghesen puistosta Roomassa. Ihan keskellä kaupunkia. Siellä on hiekka-alueita, nurmikenttää, valtavasti puita, patsaita, pieniä myyntikojuja, pyörien ym. vuokrausta, pieni lasten karuselli ja mikä parasta, ihmisiä vapaasti vain olemassa. Mistä se ajatus oikein tulee, että jokainen vähänkin avara tila, jota ei ole asfaltoitu, on arvotonta?
17.12. Puisto puistona
Juha Lehtinen kirjoitti aiheesta Aamulehdessä (24.10) näin: "Viikko New Yorkissa ja muutama kävelyretki tyrmistyttävän hienossa Keskuspuistossa (Central Park) pakottivat väkisinkin miettimään kotikaupunkiani Tamperetta. (...) Mietin, mikä sivistynyt kaupunki haluaa rakentaa ydinkeskustansa puistoihin taloja? Vai oletteko kuulleet, että Lontoossa tai Pariisissa rakennetaan kovan rahan asuntoja Hyde Parkiin, St James’s Parkiin tai Luxembourgin puistoon. Helsinkiläisilläkin on edelleen 100 vuotta vanha Keskuspuistonsa. Central Parkiin ei taloja tule, vaikka maailman rahavallan ytimessa luvassa olisivat valtavat voitot, hurjasti lisää veronmaksajia ja vaikka tonttimaasta on aivan huutava pula."
21.12. Tulee kysyneeksi
Tutustuminen arkkitehtuurikilpailun asiakirjoihin paljastaa mielenkiitoista asioita. Niissä tuomaristo esimerkiksi toteaa, että ”Eteläpuiston ja Nalkalan rannoilla on merkittävä ja jopa strateginen asema keskustan viher- ja virkistysverkostossa. Ne ovat osa Laukontorilta Pyynikille johtavaa viheryhteyttä ja julkisten ulkotilojen sarjaa.”
"Puistojen ja viherympäristön osalta kilpailuehdotusten arvioinnissa on otettu huomioon viherympäristöjen fyysisen jatkuvuuden lisäksi myös historiallinen ja ajallinen jatkumo sekä kilpailualueen puistoihin liittyvät erittäin merkittävät kulttuurihistorialliset arvot, kuten Hämeenpuisto ja Eteläpuiston muotopuutarhan jäljellä olevat osat” (Arvostelukirja 6.5.2014).
Kun katsoo lopputulosta, tulee kysyneeksi, hylkäsikö tuomaristo ja kaupunginhallitus nämä hyvät lähtökohdat ilmeisesti taloudellisesti liian houkuttelevaksi käyneen, kilpailun sitovat mitoitusohjeet kaksinkertaisesti ylittäneen ruotsalaisehdotuksen edessä.
26.12. Eurooppalainen
Pyynikki ja Eteläpuisto on saatava (gryndereille) tuottavaan laatikkorakentamiseen, jossa yhtenäiset viheralueet ja puistomaiset kävely/pyöräilyreitit uhrataan slummimaisen rakentamisen tuottavalle alttarille!.
Täytynee muuttaa Tampereelta sellaiseen Euroopan osaan, joita todella on, jotka ymmärtävät puistojen ja viheralueiden merkityksen mielenvirkistykselle, kuten Tallinnaan, Pariisiin, Lontooseen tai Roomaan puistoja nähdäkseen!
26.12. Mikä muutti arvot?
Vielä vuonna 2011 EHYT-selvityksessä (Tampereen keskustan täydennysrakennussuunnitelmassa) esitettiin:”Kortteleiden 95 ja 96 täydennysrakentaminen on mahdollista, muulle alueelle on laadittava virkistyspainotteinen yleissuunnitelma, huomioitava valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö sekä musiikkiopiston rakennuskulttuuriarvo” (s. 147). Ko. korttelit 95 ja 96 ovat musiikkiopiston viereisiä kortteleita.
Olisi kiinnostavaa tietää, mikä käänsi muutamassa vuodessa Tampereen puistoja ja viheralueita arvostavan kehittämisstrategian päälaelleen. Luultavasti kaupunkisuunnittelun muuttuminen erillisiksi hankkeiksi, joita johdettaneen lähes liiketaloudellisin perustein, ilman kaupunkikuvallista kokonaisnäkemystä ja välittämättä asukkaiden mielipiteistä - valtapuolueiden, vihreät mukaanlukien, myötäillessä tämän uudenlaisen valtakoalition ja hallintakäytännön tuotoksia (vrt. Markus Laine ym.: Ympäristökysymys ja aseveliakseli, 2003)
27.12. Eurooppalainen
Pro Eteläpuisto ei suinkaan edusta tiivistysrakentamisen unohtamista tai Eteläpuiston jättämistä nykyiselleen! Eteläpuistoa pitää ja saa kehittää - on esitetty mm. Sara Hildenin museon siirtämistä puistoalueelle.
27.12. Vieras
Ihmiset tarvisevat paikan rentoutua ja liikkua, ulkoiluttaa lapsia ja koiria. Tilaa ympärilleen. Meillä on järvenrantaa, josko edes tämä Pyhäjärven ranta jätettäisiin yleiseen nautintaan.
28.12. Sivistystä päättäjille
Tamperelaiset ovat mielipidetutkimuksissa vastanneet, että parasta kaupungissa ovat rannat ja puistot. Vehreys, vesi ja kaiken läpi kulkeva Tammerkoski. Kaupungin kehittämissuunnitelmassa on selkeästi sanottu, että viheralueista kunnioitetaan. Mistä ihmeestä on tullut täydellinen käännös?
30.12. Puistoverkosto
Kaupungin omissa raporteissa puhutaan keskustapuistojen verkostosta. Sen teettämässä viheralueselvityksessä nämä rannat on merkitty kaupunkikuvallisesti merkittäviksi keskustapuistoiksi, joilla on ”keskeinen merkitys kaupungin vetovoimaisuuden kannalta”. Selvitys liittyy kaupunkistrategian uudistamiseen ja se oli esillä viimeksi valtuustoseminaarissa maaliskuussa 2013! Mistähän Eteläpuiston tehorakentamisen ajatus kaupungin strategioihin pääsi tulemaan, ja eikö näissä tavoitteissa todellakaan nähdä (tai haluta nähdä) mitään ristiriitaa.
8.1.2015 Manne
Jotta Eteläpuisto palvelisi myös kaupungin eteläistä osaa, tulisi puisto liittää kevyenliikenteen sillalla Ratinanrannan rantaväylään. Mallia voisi ottaa suvannon ylittävästä Suomen kauneimmasta sillasta, vaikka kopioiden.
10.1. Vieras
Eteläpuisto on upea jatko Hämeenpuistolle ja liittyy saumattomasti Pyynikkiin. Tietty avaruus ja kasvillisuus on välttämätön puistoalueelle. Vuosikymmeniä väylä on ollut osana lenkkipolkuani.
11.1. Vieras
Pitäisiköhän Tampereelle palkata joku näkemyksellinen kunnon arkkitehti, ennen kuin koko kaupunki on rahalla pilalle rakennettu. Ihminen ei vaan pysy terveenä ahtaassa betoniviidakossa, josta ei näy mihinkään.
11.1. St
Lukiessani Aamulehteä tuli mieleen, että me kaupunkilaiset ja varsinkin meidän harvat jäljelle jääneet puistot ja ainutlaatuiset asuinalueet, vanhat rakennukset ja luonto tarvitsevat suojelua meidän omilta päättäjiltä. Nyt on mieletön draivi tuhota kaikki rakennusten alta. Siinä ei paljon paina, vaikka on ranta tai puisto. Mihin on sivistys kadonnut?
11.1. Vieras
Jälkipolvienkin on oikeus saada hengittää raitista puisto- jajärvenrantailmaa. Eikö jo Ratinan rakentaminen nykyiselleen säikäytä.
11.1. Emeritus rakentaja
Kiitos kaikille niille aktiivisille, jotka ovat nostaneet Eteläpuiston kehittämisen keskusteluun ja panneet adressin kokoamisen liikkeelle. Pormestarijohtoiseen hallintoon siirtymisen jälkeen ja vihreiden päästessä valtaan on Tampereella ryöpsähtänyt julkisuuteen milloin minkinlaisia kaupunkikehityshankkeita, joissa realistisuus on hakusessa.
11.1. Kaupunkilainen
Tampereen keskustan strategisen yleiskaavan selostuksen (luonnosvaihtoehtoja, 25.3.2014) mukaan ”tamperelaiset arvostavat erityisesti Tammerkosken kansallismaisemaa vanhoine teollisuuskiinteistöineen, keskustan puistoja ja rantoja. - - Viher- ja virkistysalueiden ja -reittien kehittämistoiveet kohdistuvat erityisesti molempien järvien sekä Tammerkosken rantoihin, Hämeenpuistoon, Eteläpuistoon ja toreihin. Eteläpuistoa toivottiin kehitettävän erityisesti virkistysalueena, mutta myös asumiseen." (s. 22.)
Pettikö tuomariston paikallinen asiantuntemus, vai miten selittyvät tällaiset ristiriidat Seelaken valinnan sekä kaupungin aiempien linjausten ja kaupunkilaisten mielipiteiden välillä?
13.1. Trumelunki
Ratinanniemen eteläranta on jo tehorakennettu. Ymmärrän ja hyväksyn jotenkin myös sen, että Tampellan kohdalla Näsijärven rantaan toteutetaan tehokasta asuntorakentamista nyt kun rantatunneli rakennetaan. Mutta ei ole mitään syytä mennä tuhoamaan keskustan merkittävää, historiallista puisto-, viher- ja virkistysaluetta, Eteläpuistoa. En hyväksy, että kaupungin ainoa, aurinkoinen, etelänsuuntaan avautuva puisto- ja viheralue Pyhäjärven rannassa uhrataan järjettömän tehokkaalle rakentamiselle.
16.1. ST
Eteläpuiston puolustajissa on paljon Tampereelle muuttaneita, jotka eivät ole tietoisia asioiden taustoista eivätkä "Tampereen mallista" ollenkaan. Siksi on hyvä avata hieman menneisyyttä ja sitä, mistä tämä hulluus kumpuaa. Tänne muuttaneet eivät ole varmaan tietoisia myöskään Paavolan ajasta, jolloin arvokkaat rakennukset tuhottiin yöaikaan, ettei kukaan edes ollut etukäteen tietoinen. Piiri oli pieni, joka tämän tuhon teki, siis sen, ettei Tampereella ole vanhoja asuinrakennuksia juuri lainkaan,
16.1. Valtakoalitiot
ST:n mainitsemia muualta tulleita ja muitakin saattaisi kiinnostaa Markus Laineen ja Lasse Peltosen väitöskirja "Ympäristökysymys ja aseveliakseli. Ympäristön politisoituminen Tampereella vuosina 1959-1995" (Tampere 2003). Tämä teos analysoi ”jännitteitä, joita voimistuva ympäristöliikehdintä synnytti haastaessaan ns. aseveliakselin paikallisen hallintatavan. Teos sukeltaa ympäristön politiikkaan viiden tapaustutkimuksen kautta” (takakansi).
Näihin tapauksiin kuuluvat mm. Pyynikin moottoritiehanke 1959-1974, Kauppahallin virastotalon suojelukiista 1972-1983 ja taistelu Tampellasta 1989-1995. Vaikka aseveliakselia ei enää ole, on todennäköisesti jokin uudenlainen valtakoalitio ja hallintakäytänto, joka liittyy myös Eteläpuiston suunnitteluun, ja sen ristiriitaisiin tavoitteisiin ja jännitteisiin. Siksi - olet oikeassa ST - ympäristökiistojen historian ja taustojen tuntemus auttaa ymmärtämään nykytilannetta.
20.1. Maria
Kun te tuhoatte luontoa, te tuhoatte ihmisyyttä; Anton Tsehov.
22.1. Luontoarvojen puolesta
Eteläpuiston rakentaminen on vastoin EHYT- rakentamisen periaatetta, jonka mukaan ei rakenneta metsäympäristöihin eikä puistoihin, jos rakentamisen seurauksena ainutlaatuiset metsä- ja virkistysympäristöt tuhoutuvat. Nyt ollaan tekemässä juuri näin, esimerkiksi Eteläpuiston ja Hervantajärven kohdalla. Jos nykyiset päättäjät eivät ymmärrä, mitä ovat tekemässä, on kansalaisten puututtava tilanteeseen.
22.1. Teemu
Pyynikki on niin hieno kokonaisuus, että siitä ei pitäisi ruveta lohkomaan osia pois Eteläpuiston päästä. Kun käy kesäpäivänä katselemassa siinä Koulukadun kentän ja Eteläpuiston rannan alueella, on helppo ymmärtää kuinka merkityksellinen alue se on ihmisten viihtyvyydelle.
25.1. Puurakentamista
Eteläpuistoa ei todellakaan rakentaa grynderit edellä. Se kuuluu ihmisille, kaikille kaupunkilaisille viheralueena, paikkana nauttia luonnosta. Keskustassa asuu paljon vanhoja ihmisiä, jotka eivät enää jaksa tai kykene olla maalla, Eteläpuisto on heilläkin henkireikä.
26.1. Vieras
Pyhäjärven rantamaisema on kansallismaisemaa. Kohta ei Pyhäjärveltä näy muuta vihreätä kuin Pyynikin männyt. Tampere ja muut Pyhäjärveä ympäröivät kunnat tekevät lyhytnäköistä politiikkaa rakentamalla rannat täyteen.
26.1. Niinpä
Eteläpuisto on osa puistoketjua, joka mahdollistaa turvallisen, luonnonläheisen ja nautittavan vapaa-ajan liikkumisen ja oleskelun niillekin, jotka asuvat kasvavan kaupungin keskustassa tai vierailevat siellä. Aiemmin perustettiin kansallisia kaupunkipuistoja esimerkiksi Poriin ja Hämeenlinnaan: puistoketjua pitkin on mahdollista liikkua keskustassa ja sieltä vapaaseen luontoon asti. Jos kaavoituksesta päättäville viedään nopean rahan toivossa hyväksyttäväksi Tampereen kannaksesta ”shakkiruutu” kerrallaan, tämä mahdollisuus on pian tärvelty. Kysymys Eteläpuistosta tulee mielestäni saattaa laajempaan kehykseen tiivistysrakentamisen suhteesta koko Tampereen kannaksen luonto- ja virkistysarvoihin.
26.1. Kansallinen kaupunkipuisto
Jos kansallinen kaupunkipuisto halutaan, sen toteuttamiselle on nyt viimeiset ajat. Jos nimittäin Seelake rakennetaan, menee pohja koko puistoketjun ajatukselta. Se olisi suuri tahra Tampereen imagolle ja maineelle.
28.1. Päättäjille tiedoksi
Luonnon terveysvaikutukset tulisi huomioida kaavoituksessa. Kävely ja luonnossa liikkuminen ovat edullisia tapoja pitää huolta terveydestä. Terveyshyötyjen kannalta on tärkeintä, että metsät ovat helposti saavutettavissa – mieluiten alle 5 minuutin kävelymatkan päässä. Useissa kaupungeissa harjoitetusta kaavoituksesta voi huomata, että kaupunkisuunnittelijat ja poliitikot eivät ole perillä helposti saavutettavan lähiluonnon tärkeydestä.
31.1. Takaisin lähtöruutuun
Kaupungin vetovoimaisuutta tuskin lisää yhdenkään puisto- ja viheralueen hävittäminen, varsinkin kun tässä on kyseessä maisemasuunnittelijoiden mukaan aivan ainutlaatuiset mahdollisuudet hienon viherverkoston ja kaupunkipuiston kehittämiseen. Sitä tultaisiin ihastelemaan ehkä kauempaakin, mutta ei koskaan Seelaken kaltaista kerrostalotiivistymää, joka jää rumaksi muistutukseksi aikakautemme taloudellisesta ahneudesta vielä tulevillekin sukupolville.
2.2. Anniina
Olipa kerran vanha mies (tässä tarinassa Pyynikin vanhin, iso lehmus Eteläpuistossa) ja poika (kaavoittaja tai pormestari itse tai kaupungin vihreät), joka oli neropatti pojaksi. Poika halusi hartaasti vain yhtä ainoaa asiaa - hän halusi näyttää kaikille, että vanhus oli pelkkä hölmö. Nokkela poika keksi suunnitelman. Hän oli pyydystänyt pienen, hentoisen metsälinnun. Poika aikoi mennä vanhuksen luo lintua kämmeniensä välissä pidellen ja kysyä tältä: "Mitä minulla on kädessäni, vanhus?" Mihin vanhus vastaisi: "Sinulla on lintu kädessäsi, poikaseni."
Sitten poika kysyisi: "Onko lintu elävä vai onko se kuollut?" Jos vanhus vastaisi, että lintu on kuollut, nokkela poika avaisi kätensä ja päästäisi linnun lentämään metsään. Mutta jos vanhus vastaisi, että lintu on elossa, poika rusentaisi lintua kämmeniensä välissä, rusentaisi rusentamistaan, kunnes lintu lopulta olisi kuollut. Sitten poika avaisi kämmenensä ja sanoisi: "Näethän, vanhus, lintu on kuollut!"
Ja niin, tarina jatkuu, nokkela poika meni vanhuksen luokse ja sanoi kuten oli aikonutkin: "Mitä minulla on kädessäni, vanhus?" Vanhus vastasi :"Sinulla on lintu kädessäsi, poikaseni." "No vanhus", poika sanoi ääni ylenkatsetta tihkuen, "onko lintu elävä vai onko se kuollut?"
Silloin vanhus katsoi poikaa vanhoilla lempeillä silmillään ja sanoi: "Poikaseni, lintu on sinun käsissäsi. Ja niin on minunkin ja koko puiston elämä sinun käsissäsi."
7.2. Mikko
Jos olisi kilpailtu SAFA:n säännöillä, ykkössijalle nostetut ehdotukset olisi hylätty kilpailuohjelman vastaisina. Siksi Tampereen kaupunki kaihtaa SAFA:n organisoimia kilpailuja. Moni arkkitehti ja muu ammattilainen sanoo kannattavansa asiaamme, mutta pelkäävänsä työtilaisuuksien menettämistä, jos sen sanoo julkisesti. Samaa pelkoa tuntee moni kaupungin leivissä oleva. Mikä kuvaisi tamperelaista keskustelukulttuuria osuvammin?
8.2. Vastustaja
Jos Eteläpuisto rakennetaan, viedään myös osa Hämeenpuistosta, mikä rikkoo sen luonteen täysin.
9.2. Aitoa vuoropuhelua tarvitaan
Kaupunki tilasi Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoululta ja TTY:n arkkitehtuurin laitokselta osallistumishankkeen ”Eteläpuiston visiotyö”. Se toteutettiin kesällä 2014 kävelykierrosten ja visiotyöpajojen muodossa. Tavoite oli selvittää kaupunkilaisten mielipiteitä Eteläpuiston kehittämisestä.
Esitetyistä kolmesta vaihtoehdosta suurin osa valitsi puistomaisen ratkaisun. Vastauspapereihinsa he ovat merkinneet: ”paras, paras, paras, erittäin miellyttävä ja hyvä suunnitelma, loistava vaihtoehto, parhaalta vaikuttava vahtoehto, ok kannatetaan, paras, hyvä toimiva lähtökohta alueen kehittämisessä”.
Seelakea sama ryhmä arvioi seuraavasti: ”tuhoaa rannan ja viihtyvyyden täysin, EI EI EI tulee taas slummi, älkää hyvät ihmiset pilatko tätä rantaa Ratinanrannan tapaan, ei kiitos, Eteläpuiston tuho, ei missään nimessä, ei sovellu tamperelaiseen periaatteeseen”. Pari Seelakea puolustavaa kantaakin löytyy: ”hyvä, upea”.
Jotakin suunnittelun demokraattisuudesta kertoo, ettei näillä mielipiteillä näytä olleen mitään vaikutusta Eteläpuiston yleissuunnittelun sisältöön. Miksi kaupunki teetätti osallistumishankkeen, jonka tuloksia sillä ei ollut valmiuksia, kykyä tai halua hyödyntää.
Entä miksi yliopistot eivät arvovallallaan ja menetelmillään kyenneet välittämään asukkaiden mielipiteitä kaavoittajille ja päättäjille saakka? Aidon vuoropuhelun luomisessa asukkaiden ja suunnittelijoiden välillä on vielä paljon tehtävää.
9.2. Tavallinen puistontallaaja
Olenkin ihmetellyt em. seikkaa. Tampereella on yliopisto, kaupunkisuunnittelun huippuammattilaisia ja muutenkin osaavia ja kokeneita ihmisiä. Heidän pitäisi nyt laittaa arvovaltansa peliin ja lähteä voimakkaasti ottamaan kantaa Eteläpuiston puolesta (ja tukemaan muitakin hankkeita kaupunkimme arvokkaimpien osien säilyttämiseksi). Sivistys velvoittaa myös toimimaan!
9.2. Vieras
Tampereen ainutlaatuisuus on säilytettävä. Maailma on täynnä rakennustiivistelmiä. Tampere on kaupunki,joka hengittää ja antaa myös ihmiselle tilaa. Tammerkoski rantapuistoineen, Hämeenpuisto, kirkkopuistot, Pyynikki, Näsinpuisto, järvien rantamaisemat tekevät kaupungista kodin.
13.2. Seelaken vaihtoehdot
Parks & Blocks –ehdotus löytyy Eteläpuisto-kilpailun arvostelupöytäkirjasta, jossa se saa tuomaristolta kehuja. Se on tuomareiden mielestä ’huolellisesti laadittu ehdotus, joka osoittaa paikan tuntemusta. Täydennysrakentaminen on keskitetty nykyisen ruutukaava-alueen eheyttämiseen. Julkinen rakennus Eteläpuistossa ja Nalkalan rannan rakentaminen lisäävät Tampereen ja keskustan lounaisosan toiminnallista vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja kiinnostavuutta. Eteläpuistoon on esitetty monipuolinen rantapuisto. Viheralue tuo uuden uuden oleskelumahdollisuuden keskustan asukkaille ja tukee viheryhteyden jatkumista keskustasta Pyynikille. Myös kytkeytyminen Hämeenpuistoon on ansiokas. Ylätasanteen muotopuutarha on palautettu Hämeenpuiston päätteeksi ja vanhan puutarhan puusto säilytetty, mitä voidaan pitää ansiona.’ (s. 27-28).
Eli aivan kuten pitääkin! Koulukadun kentän rakentaminen on Parks & Blocksissa pieni kauneusvirhe, mutta se on korjattu Maisemasuunnittelu Hemgårdin suunnitelmassa. Perustellusti voi kysyä, miksi kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei kelpaa.
14.2. Ei vettä rantaa rakkaampaa
Perusteita sille, miksi Eteläpuistoa ei saa rakentaa: Se ei perustu kestäviin arvoihin eikä kaupungin aikaisempiin linjauksiin. Se rikkoisi kulttuurihistoriallisesti tärkeän ja eheän puistokokonaisuuden, sekä viheryhteyden Pyynikille, jota se myös kohtuuttomasti kuormittaisi. Se olisi ruma, epäviihtyisä ja kaupungin identiteettiin täysin sopimaton.
15.2. Vieras
Adressin perustajien perustelut ovat ehdottomasti kannatettavia. Ei kai kukaan täysjärkinen halua Eteläpuistosta samanlaista, mikä on nähtävissä Ratinan rannan toteutuksen lopputuloksena salmen toisella puolella.
19.2. Takarivin Taavi
Aamulehden näköislehden 18.02.2015 mukaan nyt on valmistunut alustava hahmotelma siitä, mitkä alueet tulisivat kuulumaan perustettavaan Tampereen kansalliseen kaupunkipuistoon.
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys – tilannekatsauksessa 13.02.2015 todetaan mm. että ”Koskenvarren puistonauha ja Hämeenpuiston akseli päätteineen ovat kaupunkilaisten olohuoneita”. Ja tuo ”päätteineen” tarkoittaa siis Näsinpuistoa ja Eteläpuistoa.
Ja koska Pyynikki itseoikeutetusti kuuluu tuohon alueeseen, niin toisaalla tuossa tilannekatsauksessa todetaan, että kaupunkipuiston on oltava niin laaja ja yhtenäinen (sisältö, laajuus, kaupunkikeskeisyys, ekologisuus, jatkuvuus ja eheys), että kaupunkipuistoa pitkin on mahdollisuus siirtyä kaupunginosasta toiseen.
23.2.Pelivaraa tulkinnoille
Viimeisimmän valtuustoaloitteen kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Tampereelle teki Matti Höyssä (kok) 17.9.2012. Aloitteessaan on mainitsee mm.: "Oleellisena osana kaupunkipuistoa olisi Eteläpuisto. Tässä helminauhaisessa puistoketjussa Eteläpuiston on tärkeä elementti, joka kytkee Klingendahlin historialliset teollisuuskiinteistöt ja Pyhäjärven vesistönäkymät toisiinsa. Samalla turvataan myös keskustassa asuvien yhteys Ratinan sillan yli Pyynikille."
Asian valmistelussa Eteläpuiston merkitys on kuitenkin vesittynyt. Myös Seelake-ehdotuksen mukaisen rakentamisen vakuutellaan takaavan riittävät ja “toimivat viheryhteydet”, eikä Eteläpuiston laajempi säilyttäminen olekaan tarpeen. Tampereella nähdään siis olevan edellytykset saada kansallinen kaupunkipuisto, vaikka Eteläpuistoon rakennettaisiin!
Ympäristöministeriön määritelmänmukaan kansallisen kaupunkipuiston täytyy kuitenkin "alkaa ydinkeskustasta ja olla riittävän laaja ja viherakenteeltaan niin yhtenäinen, että kaupunkipuistoa pitkin on mahdollisuus siirtyä kaupunginosasta toiseen. Sen on oltava myös jatkuva eli liittyä kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin".
Mikä on riittävän laaja? Milloin viherrakennetta voi pitää riittävän yhtenäisenä? Milloin alueen katsotaan olevan jatkuva? Nämä sanamuodot antavat turhan paljon pelivaraa niille, jotka haluavat kerrostaloja keskelle potentiaalista kaupunkipuistoa.
22.2. Peloissani
Kun nyt lukee kaikkea mitä Tampereelle suunnitellaan ja tehdään, pelkään Tampereen puolesta ja pelkään näitä suunnittelijoita, joilta puuttuu kulttuurin arvostaminen ja historian tuntemus. Tampere on maalaiskaupunki, ei siitä New Yorkia tule, kehittämistä pitäisi suunnitella niistä lähtökohdista mikä kaupunki on eikä tuoda muualta utopistisia suunnitelmia, jotka eivät ole kaupungin näköisiä eivätkä kunnioita sen historiaa ja omaleimaisuutta.
26.2. Lähiasukki
Surullista, että Tampere haluaa pilata arvokkaimmat alueensa: järvimaisemat rantoineen ja puistot eikä näe sellaisten arvoa tulevaisuuden vetovoimana ja turistien houkuttimena. Rannat vaan betonitaloja täyteen, näkymät umpeen, puistot pois, missään tapauksessa ei kehitetä asukkaiden virkistykseen sopivia alueita. Rahat gryndereille.
Pyynikin luonnonsuojelualue alkaa olla maastollisesti todella kulunut. Sinne vielä ne tuhannet uudet asukkaat koirineen rakennetuista betonitaloista, niin johan alkaa olla harju tehokäytössä - valitettavasti sitä myöten myös maasto alkaa muuttua ja kulua, jos se sää ainoaksi paikaksi keskustassa.
Kaupunkipuistoalueita tarvitaan ehdottomasti. Täällä keskustassahan on paljon koirallisia asukkaita, mutta ennenkaikkea puistoja tarvitaan tavallisille ihmisille, jotka täällä asuvat ja jotka eivät halua saastuttaa ajamalla autolla virkistymään kaupungin ulkopuolelle!
28.2. Näin on
Kokoomus ja Vihreät eivät varmasti arvanneetkaan, että Eteläpuisto ei olekaan muutaman lähiasukkaan itsekäs projekti, vaan hätähuuto puistojen ja viheralueiden puolesta. Laajasti, syvästi ja pysyvästi. Emme hyväksy Tamperetta pelkkänä rakennusmaana vaan historiaa kunnioittavana ihmisen kokoisena kaupunkina.
28.2. Näin se käy
Tampereella selvitetään kansallisen kaupunkipuiston perustamista. Siihen kuuluisivat “keskeiset maisemat, puistot, rakennuskulttuurikohteet ja luontoalueet”. Näinä alueina luetellaan “Tammerkosken kansallismaisema, Pyynikki, Pispala, Käpylä, Petsamo, Kauppi-Niihama, Viinikka, Hatanpää, Iidesjärvi ja Kirkkosuo, Reuharinniemi, Viikinsaari, Pyhäjärven ja Näsijärven lahdet”, Kaupunkipuistoa perustellaan muun muassa sillä, että “koskenvarren puistonauha ja Hämeenpuisto ovat kaupunkilaisten olohuoneita.“ (Googlaa: Kansallinen kaupunkipuisto Tampere).
Jostakin syystä Eteläpuiston ei nähdä kuuluvan ”koskenvarren puistonauhaan”, joka jatkuu Pyynikille ja Pispalaan saakka. Missä vaiheessa Eteläpuisto sitten pudotettiin listalta?
Kaupunginhallituksessa 2.4. 2013 käsiteltiin Höyssän valtuustoaloitetta kansalliseksi kaupunkipuistoksi, jonka eräänä tärkeänä osana hän piti Eteläpuistoa. Hankejohtaja Tero Tenhunen esitteli asiaa ja suositteli, että "Tampereella tulee ensin ratkaista keskustan kehittämisohjelman mukaiset ja muut mahdolliseen kaupunkipuistoon rajoittuvat uudet maankäyttöhankkeet. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan palata niin haluttaessa edellä viitattujen alueiden kaavoituksen jälkeen. Mahdollinen kansallinen kaupunkipuisto tulee rajata vain maankäytöllisesti kiistattomille alueille.”
Koska Eteläpuisto kuului "kiistanalaisiin" alueisiin, se siis rajattiin kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolelle, ja samalla nähtiin paremmaksi ottaa Eteläpuisto täydennysrakentamisen alueeksi.
Tenhusen johtamassa Tampereen keskustan kehittämisohjelmassa 29.4.2013 ei puhuta enää kansallispuistosta eikä keskustapuistojen verkostosta, vaan siitä, että ”keskustasta luodaan viihtyisä rantapromenadikaupunki. Jalankulun laatureitit luodaan järveltä järvelle, kaupungista metsään ja harjuihin sekä keskustan halki puistokatuja pitkin.”
Nyt tiedetään, että tämä tarkoittaa Seelake-ehdotuksen mukaista kerrostalorakentamista Eteläpuistoon ja rantareittiä (”jalankulun laatureittiä”), jonka leveydestä päättäjien piirissä vielä näytetään kiisteltävän.
28.2. Kuntalainen
Näin tapahtuu, jos poliitikkojen annetaan päättää asioista, joiden arvon ymmärtämiseen heidän sivistyksellinen kapasiteettinsa ei riitä. Nyt on mietittävä, miten jatkaa taistelua arvojen ja maisemakulttuurin pilaajia vastaan. Ensinnäkin asia on saattettava kaikkien tamperelaisten tiedoksi. Epäilen, että monikaan ei aavista tuhon laajuuutta ja sen seuruksia Pyynikille ja Hämeenpuistolle.
28. 2. Kiitos!
Kiitos teille kaikille adressin yli 3000:lle allekirjoittajalle. Allekirjoittajia on myös paperilistoilla, reilusti yli 100. Emme ponnistele turhaan, kyseessä ovat ikuiset luonnon arvot. Kun rannat ja puistot kerran tuhotaan, niitä ei saa koskaan takaisin. Kaupunki saa kertakorvauksen rantojen ja puiston myynnistä, mutta tuho kestää sukupolvelta toiselle. Ponnistelumme ei ole turhaa.
15.12. Arvot kunniaan
Tulin juuri aamulenkiltä Borghesen puistosta Roomassa. Ihan keskellä kaupunkia. Siellä on hiekka-alueita, nurmikenttää, valtavasti puita, patsaita, pieniä myyntikojuja, pyörien ym. vuokrausta, pieni lasten karuselli ja mikä parasta, ihmisiä vapaasti vain olemassa. Mistä se ajatus oikein tulee, että jokainen vähänkin avara tila, jota ei ole asfaltoitu, on arvotonta?
17.12. Puisto puistona
Juha Lehtinen kirjoitti aiheesta Aamulehdessä (24.10) näin: "Viikko New Yorkissa ja muutama kävelyretki tyrmistyttävän hienossa Keskuspuistossa (Central Park) pakottivat väkisinkin miettimään kotikaupunkiani Tamperetta. (...) Mietin, mikä sivistynyt kaupunki haluaa rakentaa ydinkeskustansa puistoihin taloja? Vai oletteko kuulleet, että Lontoossa tai Pariisissa rakennetaan kovan rahan asuntoja Hyde Parkiin, St James’s Parkiin tai Luxembourgin puistoon. Helsinkiläisilläkin on edelleen 100 vuotta vanha Keskuspuistonsa. Central Parkiin ei taloja tule, vaikka maailman rahavallan ytimessa luvassa olisivat valtavat voitot, hurjasti lisää veronmaksajia ja vaikka tonttimaasta on aivan huutava pula."
21.12. Tulee kysyneeksi
Tutustuminen arkkitehtuurikilpailun asiakirjoihin paljastaa mielenkiitoista asioita. Niissä tuomaristo esimerkiksi toteaa, että ”Eteläpuiston ja Nalkalan rannoilla on merkittävä ja jopa strateginen asema keskustan viher- ja virkistysverkostossa. Ne ovat osa Laukontorilta Pyynikille johtavaa viheryhteyttä ja julkisten ulkotilojen sarjaa.”
"Puistojen ja viherympäristön osalta kilpailuehdotusten arvioinnissa on otettu huomioon viherympäristöjen fyysisen jatkuvuuden lisäksi myös historiallinen ja ajallinen jatkumo sekä kilpailualueen puistoihin liittyvät erittäin merkittävät kulttuurihistorialliset arvot, kuten Hämeenpuisto ja Eteläpuiston muotopuutarhan jäljellä olevat osat” (Arvostelukirja 6.5.2014).
Kun katsoo lopputulosta, tulee kysyneeksi, hylkäsikö tuomaristo ja kaupunginhallitus nämä hyvät lähtökohdat ilmeisesti taloudellisesti liian houkuttelevaksi käyneen, kilpailun sitovat mitoitusohjeet kaksinkertaisesti ylittäneen ruotsalaisehdotuksen edessä.
26.12. Eurooppalainen
Pyynikki ja Eteläpuisto on saatava (gryndereille) tuottavaan laatikkorakentamiseen, jossa yhtenäiset viheralueet ja puistomaiset kävely/pyöräilyreitit uhrataan slummimaisen rakentamisen tuottavalle alttarille!.
Täytynee muuttaa Tampereelta sellaiseen Euroopan osaan, joita todella on, jotka ymmärtävät puistojen ja viheralueiden merkityksen mielenvirkistykselle, kuten Tallinnaan, Pariisiin, Lontooseen tai Roomaan puistoja nähdäkseen!
26.12. Mikä muutti arvot?
Vielä vuonna 2011 EHYT-selvityksessä (Tampereen keskustan täydennysrakennussuunnitelmassa) esitettiin:”Kortteleiden 95 ja 96 täydennysrakentaminen on mahdollista, muulle alueelle on laadittava virkistyspainotteinen yleissuunnitelma, huomioitava valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö sekä musiikkiopiston rakennuskulttuuriarvo” (s. 147). Ko. korttelit 95 ja 96 ovat musiikkiopiston viereisiä kortteleita.
Olisi kiinnostavaa tietää, mikä käänsi muutamassa vuodessa Tampereen puistoja ja viheralueita arvostavan kehittämisstrategian päälaelleen. Luultavasti kaupunkisuunnittelun muuttuminen erillisiksi hankkeiksi, joita johdettaneen lähes liiketaloudellisin perustein, ilman kaupunkikuvallista kokonaisnäkemystä ja välittämättä asukkaiden mielipiteistä - valtapuolueiden, vihreät mukaanlukien, myötäillessä tämän uudenlaisen valtakoalition ja hallintakäytännön tuotoksia (vrt. Markus Laine ym.: Ympäristökysymys ja aseveliakseli, 2003)
27.12. Eurooppalainen
Pro Eteläpuisto ei suinkaan edusta tiivistysrakentamisen unohtamista tai Eteläpuiston jättämistä nykyiselleen! Eteläpuistoa pitää ja saa kehittää - on esitetty mm. Sara Hildenin museon siirtämistä puistoalueelle.
27.12. Vieras
Ihmiset tarvisevat paikan rentoutua ja liikkua, ulkoiluttaa lapsia ja koiria. Tilaa ympärilleen. Meillä on järvenrantaa, josko edes tämä Pyhäjärven ranta jätettäisiin yleiseen nautintaan.
28.12. Sivistystä päättäjille
Tamperelaiset ovat mielipidetutkimuksissa vastanneet, että parasta kaupungissa ovat rannat ja puistot. Vehreys, vesi ja kaiken läpi kulkeva Tammerkoski. Kaupungin kehittämissuunnitelmassa on selkeästi sanottu, että viheralueista kunnioitetaan. Mistä ihmeestä on tullut täydellinen käännös?
30.12. Puistoverkosto
Kaupungin omissa raporteissa puhutaan keskustapuistojen verkostosta. Sen teettämässä viheralueselvityksessä nämä rannat on merkitty kaupunkikuvallisesti merkittäviksi keskustapuistoiksi, joilla on ”keskeinen merkitys kaupungin vetovoimaisuuden kannalta”. Selvitys liittyy kaupunkistrategian uudistamiseen ja se oli esillä viimeksi valtuustoseminaarissa maaliskuussa 2013! Mistähän Eteläpuiston tehorakentamisen ajatus kaupungin strategioihin pääsi tulemaan, ja eikö näissä tavoitteissa todellakaan nähdä (tai haluta nähdä) mitään ristiriitaa.
8.1.2015 Manne
Jotta Eteläpuisto palvelisi myös kaupungin eteläistä osaa, tulisi puisto liittää kevyenliikenteen sillalla Ratinanrannan rantaväylään. Mallia voisi ottaa suvannon ylittävästä Suomen kauneimmasta sillasta, vaikka kopioiden.
10.1. Vieras
Eteläpuisto on upea jatko Hämeenpuistolle ja liittyy saumattomasti Pyynikkiin. Tietty avaruus ja kasvillisuus on välttämätön puistoalueelle. Vuosikymmeniä väylä on ollut osana lenkkipolkuani.
11.1. Vieras
Pitäisiköhän Tampereelle palkata joku näkemyksellinen kunnon arkkitehti, ennen kuin koko kaupunki on rahalla pilalle rakennettu. Ihminen ei vaan pysy terveenä ahtaassa betoniviidakossa, josta ei näy mihinkään.
11.1. St
Lukiessani Aamulehteä tuli mieleen, että me kaupunkilaiset ja varsinkin meidän harvat jäljelle jääneet puistot ja ainutlaatuiset asuinalueet, vanhat rakennukset ja luonto tarvitsevat suojelua meidän omilta päättäjiltä. Nyt on mieletön draivi tuhota kaikki rakennusten alta. Siinä ei paljon paina, vaikka on ranta tai puisto. Mihin on sivistys kadonnut?
11.1. Vieras
Jälkipolvienkin on oikeus saada hengittää raitista puisto- jajärvenrantailmaa. Eikö jo Ratinan rakentaminen nykyiselleen säikäytä.
11.1. Emeritus rakentaja
Kiitos kaikille niille aktiivisille, jotka ovat nostaneet Eteläpuiston kehittämisen keskusteluun ja panneet adressin kokoamisen liikkeelle. Pormestarijohtoiseen hallintoon siirtymisen jälkeen ja vihreiden päästessä valtaan on Tampereella ryöpsähtänyt julkisuuteen milloin minkinlaisia kaupunkikehityshankkeita, joissa realistisuus on hakusessa.
11.1. Kaupunkilainen
Tampereen keskustan strategisen yleiskaavan selostuksen (luonnosvaihtoehtoja, 25.3.2014) mukaan ”tamperelaiset arvostavat erityisesti Tammerkosken kansallismaisemaa vanhoine teollisuuskiinteistöineen, keskustan puistoja ja rantoja. - - Viher- ja virkistysalueiden ja -reittien kehittämistoiveet kohdistuvat erityisesti molempien järvien sekä Tammerkosken rantoihin, Hämeenpuistoon, Eteläpuistoon ja toreihin. Eteläpuistoa toivottiin kehitettävän erityisesti virkistysalueena, mutta myös asumiseen." (s. 22.)
Pettikö tuomariston paikallinen asiantuntemus, vai miten selittyvät tällaiset ristiriidat Seelaken valinnan sekä kaupungin aiempien linjausten ja kaupunkilaisten mielipiteiden välillä?
13.1. Trumelunki
Ratinanniemen eteläranta on jo tehorakennettu. Ymmärrän ja hyväksyn jotenkin myös sen, että Tampellan kohdalla Näsijärven rantaan toteutetaan tehokasta asuntorakentamista nyt kun rantatunneli rakennetaan. Mutta ei ole mitään syytä mennä tuhoamaan keskustan merkittävää, historiallista puisto-, viher- ja virkistysaluetta, Eteläpuistoa. En hyväksy, että kaupungin ainoa, aurinkoinen, etelänsuuntaan avautuva puisto- ja viheralue Pyhäjärven rannassa uhrataan järjettömän tehokkaalle rakentamiselle.
16.1. ST
Eteläpuiston puolustajissa on paljon Tampereelle muuttaneita, jotka eivät ole tietoisia asioiden taustoista eivätkä "Tampereen mallista" ollenkaan. Siksi on hyvä avata hieman menneisyyttä ja sitä, mistä tämä hulluus kumpuaa. Tänne muuttaneet eivät ole varmaan tietoisia myöskään Paavolan ajasta, jolloin arvokkaat rakennukset tuhottiin yöaikaan, ettei kukaan edes ollut etukäteen tietoinen. Piiri oli pieni, joka tämän tuhon teki, siis sen, ettei Tampereella ole vanhoja asuinrakennuksia juuri lainkaan,
16.1. Valtakoalitiot
ST:n mainitsemia muualta tulleita ja muitakin saattaisi kiinnostaa Markus Laineen ja Lasse Peltosen väitöskirja "Ympäristökysymys ja aseveliakseli. Ympäristön politisoituminen Tampereella vuosina 1959-1995" (Tampere 2003). Tämä teos analysoi ”jännitteitä, joita voimistuva ympäristöliikehdintä synnytti haastaessaan ns. aseveliakselin paikallisen hallintatavan. Teos sukeltaa ympäristön politiikkaan viiden tapaustutkimuksen kautta” (takakansi).
Näihin tapauksiin kuuluvat mm. Pyynikin moottoritiehanke 1959-1974, Kauppahallin virastotalon suojelukiista 1972-1983 ja taistelu Tampellasta 1989-1995. Vaikka aseveliakselia ei enää ole, on todennäköisesti jokin uudenlainen valtakoalitio ja hallintakäytänto, joka liittyy myös Eteläpuiston suunnitteluun, ja sen ristiriitaisiin tavoitteisiin ja jännitteisiin. Siksi - olet oikeassa ST - ympäristökiistojen historian ja taustojen tuntemus auttaa ymmärtämään nykytilannetta.
20.1. Maria
Kun te tuhoatte luontoa, te tuhoatte ihmisyyttä; Anton Tsehov.
22.1. Luontoarvojen puolesta
Eteläpuiston rakentaminen on vastoin EHYT- rakentamisen periaatetta, jonka mukaan ei rakenneta metsäympäristöihin eikä puistoihin, jos rakentamisen seurauksena ainutlaatuiset metsä- ja virkistysympäristöt tuhoutuvat. Nyt ollaan tekemässä juuri näin, esimerkiksi Eteläpuiston ja Hervantajärven kohdalla. Jos nykyiset päättäjät eivät ymmärrä, mitä ovat tekemässä, on kansalaisten puututtava tilanteeseen.
22.1. Teemu
Pyynikki on niin hieno kokonaisuus, että siitä ei pitäisi ruveta lohkomaan osia pois Eteläpuiston päästä. Kun käy kesäpäivänä katselemassa siinä Koulukadun kentän ja Eteläpuiston rannan alueella, on helppo ymmärtää kuinka merkityksellinen alue se on ihmisten viihtyvyydelle.
25.1. Puurakentamista
Eteläpuistoa ei todellakaan rakentaa grynderit edellä. Se kuuluu ihmisille, kaikille kaupunkilaisille viheralueena, paikkana nauttia luonnosta. Keskustassa asuu paljon vanhoja ihmisiä, jotka eivät enää jaksa tai kykene olla maalla, Eteläpuisto on heilläkin henkireikä.
26.1. Vieras
Pyhäjärven rantamaisema on kansallismaisemaa. Kohta ei Pyhäjärveltä näy muuta vihreätä kuin Pyynikin männyt. Tampere ja muut Pyhäjärveä ympäröivät kunnat tekevät lyhytnäköistä politiikkaa rakentamalla rannat täyteen.
26.1. Niinpä
Eteläpuisto on osa puistoketjua, joka mahdollistaa turvallisen, luonnonläheisen ja nautittavan vapaa-ajan liikkumisen ja oleskelun niillekin, jotka asuvat kasvavan kaupungin keskustassa tai vierailevat siellä. Aiemmin perustettiin kansallisia kaupunkipuistoja esimerkiksi Poriin ja Hämeenlinnaan: puistoketjua pitkin on mahdollista liikkua keskustassa ja sieltä vapaaseen luontoon asti. Jos kaavoituksesta päättäville viedään nopean rahan toivossa hyväksyttäväksi Tampereen kannaksesta ”shakkiruutu” kerrallaan, tämä mahdollisuus on pian tärvelty. Kysymys Eteläpuistosta tulee mielestäni saattaa laajempaan kehykseen tiivistysrakentamisen suhteesta koko Tampereen kannaksen luonto- ja virkistysarvoihin.
26.1. Kansallinen kaupunkipuisto
Jos kansallinen kaupunkipuisto halutaan, sen toteuttamiselle on nyt viimeiset ajat. Jos nimittäin Seelake rakennetaan, menee pohja koko puistoketjun ajatukselta. Se olisi suuri tahra Tampereen imagolle ja maineelle.
28.1. Päättäjille tiedoksi
Luonnon terveysvaikutukset tulisi huomioida kaavoituksessa. Kävely ja luonnossa liikkuminen ovat edullisia tapoja pitää huolta terveydestä. Terveyshyötyjen kannalta on tärkeintä, että metsät ovat helposti saavutettavissa – mieluiten alle 5 minuutin kävelymatkan päässä. Useissa kaupungeissa harjoitetusta kaavoituksesta voi huomata, että kaupunkisuunnittelijat ja poliitikot eivät ole perillä helposti saavutettavan lähiluonnon tärkeydestä.
31.1. Takaisin lähtöruutuun
Kaupungin vetovoimaisuutta tuskin lisää yhdenkään puisto- ja viheralueen hävittäminen, varsinkin kun tässä on kyseessä maisemasuunnittelijoiden mukaan aivan ainutlaatuiset mahdollisuudet hienon viherverkoston ja kaupunkipuiston kehittämiseen. Sitä tultaisiin ihastelemaan ehkä kauempaakin, mutta ei koskaan Seelaken kaltaista kerrostalotiivistymää, joka jää rumaksi muistutukseksi aikakautemme taloudellisesta ahneudesta vielä tulevillekin sukupolville.
2.2. Anniina
Olipa kerran vanha mies (tässä tarinassa Pyynikin vanhin, iso lehmus Eteläpuistossa) ja poika (kaavoittaja tai pormestari itse tai kaupungin vihreät), joka oli neropatti pojaksi. Poika halusi hartaasti vain yhtä ainoaa asiaa - hän halusi näyttää kaikille, että vanhus oli pelkkä hölmö. Nokkela poika keksi suunnitelman. Hän oli pyydystänyt pienen, hentoisen metsälinnun. Poika aikoi mennä vanhuksen luo lintua kämmeniensä välissä pidellen ja kysyä tältä: "Mitä minulla on kädessäni, vanhus?" Mihin vanhus vastaisi: "Sinulla on lintu kädessäsi, poikaseni."
Sitten poika kysyisi: "Onko lintu elävä vai onko se kuollut?" Jos vanhus vastaisi, että lintu on kuollut, nokkela poika avaisi kätensä ja päästäisi linnun lentämään metsään. Mutta jos vanhus vastaisi, että lintu on elossa, poika rusentaisi lintua kämmeniensä välissä, rusentaisi rusentamistaan, kunnes lintu lopulta olisi kuollut. Sitten poika avaisi kämmenensä ja sanoisi: "Näethän, vanhus, lintu on kuollut!"
Ja niin, tarina jatkuu, nokkela poika meni vanhuksen luokse ja sanoi kuten oli aikonutkin: "Mitä minulla on kädessäni, vanhus?" Vanhus vastasi :"Sinulla on lintu kädessäsi, poikaseni." "No vanhus", poika sanoi ääni ylenkatsetta tihkuen, "onko lintu elävä vai onko se kuollut?"
Silloin vanhus katsoi poikaa vanhoilla lempeillä silmillään ja sanoi: "Poikaseni, lintu on sinun käsissäsi. Ja niin on minunkin ja koko puiston elämä sinun käsissäsi."
7.2. Mikko
Jos olisi kilpailtu SAFA:n säännöillä, ykkössijalle nostetut ehdotukset olisi hylätty kilpailuohjelman vastaisina. Siksi Tampereen kaupunki kaihtaa SAFA:n organisoimia kilpailuja. Moni arkkitehti ja muu ammattilainen sanoo kannattavansa asiaamme, mutta pelkäävänsä työtilaisuuksien menettämistä, jos sen sanoo julkisesti. Samaa pelkoa tuntee moni kaupungin leivissä oleva. Mikä kuvaisi tamperelaista keskustelukulttuuria osuvammin?
8.2. Vastustaja
Jos Eteläpuisto rakennetaan, viedään myös osa Hämeenpuistosta, mikä rikkoo sen luonteen täysin.
9.2. Aitoa vuoropuhelua tarvitaan
Kaupunki tilasi Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoululta ja TTY:n arkkitehtuurin laitokselta osallistumishankkeen ”Eteläpuiston visiotyö”. Se toteutettiin kesällä 2014 kävelykierrosten ja visiotyöpajojen muodossa. Tavoite oli selvittää kaupunkilaisten mielipiteitä Eteläpuiston kehittämisestä.
Esitetyistä kolmesta vaihtoehdosta suurin osa valitsi puistomaisen ratkaisun. Vastauspapereihinsa he ovat merkinneet: ”paras, paras, paras, erittäin miellyttävä ja hyvä suunnitelma, loistava vaihtoehto, parhaalta vaikuttava vahtoehto, ok kannatetaan, paras, hyvä toimiva lähtökohta alueen kehittämisessä”.
Seelakea sama ryhmä arvioi seuraavasti: ”tuhoaa rannan ja viihtyvyyden täysin, EI EI EI tulee taas slummi, älkää hyvät ihmiset pilatko tätä rantaa Ratinanrannan tapaan, ei kiitos, Eteläpuiston tuho, ei missään nimessä, ei sovellu tamperelaiseen periaatteeseen”. Pari Seelakea puolustavaa kantaakin löytyy: ”hyvä, upea”.
Jotakin suunnittelun demokraattisuudesta kertoo, ettei näillä mielipiteillä näytä olleen mitään vaikutusta Eteläpuiston yleissuunnittelun sisältöön. Miksi kaupunki teetätti osallistumishankkeen, jonka tuloksia sillä ei ollut valmiuksia, kykyä tai halua hyödyntää.
Entä miksi yliopistot eivät arvovallallaan ja menetelmillään kyenneet välittämään asukkaiden mielipiteitä kaavoittajille ja päättäjille saakka? Aidon vuoropuhelun luomisessa asukkaiden ja suunnittelijoiden välillä on vielä paljon tehtävää.
9.2. Tavallinen puistontallaaja
Olenkin ihmetellyt em. seikkaa. Tampereella on yliopisto, kaupunkisuunnittelun huippuammattilaisia ja muutenkin osaavia ja kokeneita ihmisiä. Heidän pitäisi nyt laittaa arvovaltansa peliin ja lähteä voimakkaasti ottamaan kantaa Eteläpuiston puolesta (ja tukemaan muitakin hankkeita kaupunkimme arvokkaimpien osien säilyttämiseksi). Sivistys velvoittaa myös toimimaan!
9.2. Vieras
Tampereen ainutlaatuisuus on säilytettävä. Maailma on täynnä rakennustiivistelmiä. Tampere on kaupunki,joka hengittää ja antaa myös ihmiselle tilaa. Tammerkoski rantapuistoineen, Hämeenpuisto, kirkkopuistot, Pyynikki, Näsinpuisto, järvien rantamaisemat tekevät kaupungista kodin.
13.2. Seelaken vaihtoehdot
Parks & Blocks –ehdotus löytyy Eteläpuisto-kilpailun arvostelupöytäkirjasta, jossa se saa tuomaristolta kehuja. Se on tuomareiden mielestä ’huolellisesti laadittu ehdotus, joka osoittaa paikan tuntemusta. Täydennysrakentaminen on keskitetty nykyisen ruutukaava-alueen eheyttämiseen. Julkinen rakennus Eteläpuistossa ja Nalkalan rannan rakentaminen lisäävät Tampereen ja keskustan lounaisosan toiminnallista vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja kiinnostavuutta. Eteläpuistoon on esitetty monipuolinen rantapuisto. Viheralue tuo uuden uuden oleskelumahdollisuuden keskustan asukkaille ja tukee viheryhteyden jatkumista keskustasta Pyynikille. Myös kytkeytyminen Hämeenpuistoon on ansiokas. Ylätasanteen muotopuutarha on palautettu Hämeenpuiston päätteeksi ja vanhan puutarhan puusto säilytetty, mitä voidaan pitää ansiona.’ (s. 27-28).
Eli aivan kuten pitääkin! Koulukadun kentän rakentaminen on Parks & Blocksissa pieni kauneusvirhe, mutta se on korjattu Maisemasuunnittelu Hemgårdin suunnitelmassa. Perustellusti voi kysyä, miksi kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei kelpaa.
14.2. Ei vettä rantaa rakkaampaa
Perusteita sille, miksi Eteläpuistoa ei saa rakentaa: Se ei perustu kestäviin arvoihin eikä kaupungin aikaisempiin linjauksiin. Se rikkoisi kulttuurihistoriallisesti tärkeän ja eheän puistokokonaisuuden, sekä viheryhteyden Pyynikille, jota se myös kohtuuttomasti kuormittaisi. Se olisi ruma, epäviihtyisä ja kaupungin identiteettiin täysin sopimaton.
15.2. Vieras
Adressin perustajien perustelut ovat ehdottomasti kannatettavia. Ei kai kukaan täysjärkinen halua Eteläpuistosta samanlaista, mikä on nähtävissä Ratinan rannan toteutuksen lopputuloksena salmen toisella puolella.
19.2. Takarivin Taavi
Aamulehden näköislehden 18.02.2015 mukaan nyt on valmistunut alustava hahmotelma siitä, mitkä alueet tulisivat kuulumaan perustettavaan Tampereen kansalliseen kaupunkipuistoon.
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys – tilannekatsauksessa 13.02.2015 todetaan mm. että ”Koskenvarren puistonauha ja Hämeenpuiston akseli päätteineen ovat kaupunkilaisten olohuoneita”. Ja tuo ”päätteineen” tarkoittaa siis Näsinpuistoa ja Eteläpuistoa.
Ja koska Pyynikki itseoikeutetusti kuuluu tuohon alueeseen, niin toisaalla tuossa tilannekatsauksessa todetaan, että kaupunkipuiston on oltava niin laaja ja yhtenäinen (sisältö, laajuus, kaupunkikeskeisyys, ekologisuus, jatkuvuus ja eheys), että kaupunkipuistoa pitkin on mahdollisuus siirtyä kaupunginosasta toiseen.
23.2.Pelivaraa tulkinnoille
Viimeisimmän valtuustoaloitteen kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Tampereelle teki Matti Höyssä (kok) 17.9.2012. Aloitteessaan on mainitsee mm.: "Oleellisena osana kaupunkipuistoa olisi Eteläpuisto. Tässä helminauhaisessa puistoketjussa Eteläpuiston on tärkeä elementti, joka kytkee Klingendahlin historialliset teollisuuskiinteistöt ja Pyhäjärven vesistönäkymät toisiinsa. Samalla turvataan myös keskustassa asuvien yhteys Ratinan sillan yli Pyynikille."
Asian valmistelussa Eteläpuiston merkitys on kuitenkin vesittynyt. Myös Seelake-ehdotuksen mukaisen rakentamisen vakuutellaan takaavan riittävät ja “toimivat viheryhteydet”, eikä Eteläpuiston laajempi säilyttäminen olekaan tarpeen. Tampereella nähdään siis olevan edellytykset saada kansallinen kaupunkipuisto, vaikka Eteläpuistoon rakennettaisiin!
Ympäristöministeriön määritelmänmukaan kansallisen kaupunkipuiston täytyy kuitenkin "alkaa ydinkeskustasta ja olla riittävän laaja ja viherakenteeltaan niin yhtenäinen, että kaupunkipuistoa pitkin on mahdollisuus siirtyä kaupunginosasta toiseen. Sen on oltava myös jatkuva eli liittyä kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin".
Mikä on riittävän laaja? Milloin viherrakennetta voi pitää riittävän yhtenäisenä? Milloin alueen katsotaan olevan jatkuva? Nämä sanamuodot antavat turhan paljon pelivaraa niille, jotka haluavat kerrostaloja keskelle potentiaalista kaupunkipuistoa.
22.2. Peloissani
Kun nyt lukee kaikkea mitä Tampereelle suunnitellaan ja tehdään, pelkään Tampereen puolesta ja pelkään näitä suunnittelijoita, joilta puuttuu kulttuurin arvostaminen ja historian tuntemus. Tampere on maalaiskaupunki, ei siitä New Yorkia tule, kehittämistä pitäisi suunnitella niistä lähtökohdista mikä kaupunki on eikä tuoda muualta utopistisia suunnitelmia, jotka eivät ole kaupungin näköisiä eivätkä kunnioita sen historiaa ja omaleimaisuutta.
26.2. Lähiasukki
Surullista, että Tampere haluaa pilata arvokkaimmat alueensa: järvimaisemat rantoineen ja puistot eikä näe sellaisten arvoa tulevaisuuden vetovoimana ja turistien houkuttimena. Rannat vaan betonitaloja täyteen, näkymät umpeen, puistot pois, missään tapauksessa ei kehitetä asukkaiden virkistykseen sopivia alueita. Rahat gryndereille.
Pyynikin luonnonsuojelualue alkaa olla maastollisesti todella kulunut. Sinne vielä ne tuhannet uudet asukkaat koirineen rakennetuista betonitaloista, niin johan alkaa olla harju tehokäytössä - valitettavasti sitä myöten myös maasto alkaa muuttua ja kulua, jos se sää ainoaksi paikaksi keskustassa.
Kaupunkipuistoalueita tarvitaan ehdottomasti. Täällä keskustassahan on paljon koirallisia asukkaita, mutta ennenkaikkea puistoja tarvitaan tavallisille ihmisille, jotka täällä asuvat ja jotka eivät halua saastuttaa ajamalla autolla virkistymään kaupungin ulkopuolelle!
28.2. Näin on
Kokoomus ja Vihreät eivät varmasti arvanneetkaan, että Eteläpuisto ei olekaan muutaman lähiasukkaan itsekäs projekti, vaan hätähuuto puistojen ja viheralueiden puolesta. Laajasti, syvästi ja pysyvästi. Emme hyväksy Tamperetta pelkkänä rakennusmaana vaan historiaa kunnioittavana ihmisen kokoisena kaupunkina.
28.2. Näin se käy
Tampereella selvitetään kansallisen kaupunkipuiston perustamista. Siihen kuuluisivat “keskeiset maisemat, puistot, rakennuskulttuurikohteet ja luontoalueet”. Näinä alueina luetellaan “Tammerkosken kansallismaisema, Pyynikki, Pispala, Käpylä, Petsamo, Kauppi-Niihama, Viinikka, Hatanpää, Iidesjärvi ja Kirkkosuo, Reuharinniemi, Viikinsaari, Pyhäjärven ja Näsijärven lahdet”, Kaupunkipuistoa perustellaan muun muassa sillä, että “koskenvarren puistonauha ja Hämeenpuisto ovat kaupunkilaisten olohuoneita.“ (Googlaa: Kansallinen kaupunkipuisto Tampere).
Jostakin syystä Eteläpuiston ei nähdä kuuluvan ”koskenvarren puistonauhaan”, joka jatkuu Pyynikille ja Pispalaan saakka. Missä vaiheessa Eteläpuisto sitten pudotettiin listalta?
Kaupunginhallituksessa 2.4. 2013 käsiteltiin Höyssän valtuustoaloitetta kansalliseksi kaupunkipuistoksi, jonka eräänä tärkeänä osana hän piti Eteläpuistoa. Hankejohtaja Tero Tenhunen esitteli asiaa ja suositteli, että "Tampereella tulee ensin ratkaista keskustan kehittämisohjelman mukaiset ja muut mahdolliseen kaupunkipuistoon rajoittuvat uudet maankäyttöhankkeet. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan palata niin haluttaessa edellä viitattujen alueiden kaavoituksen jälkeen. Mahdollinen kansallinen kaupunkipuisto tulee rajata vain maankäytöllisesti kiistattomille alueille.”
Koska Eteläpuisto kuului "kiistanalaisiin" alueisiin, se siis rajattiin kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolelle, ja samalla nähtiin paremmaksi ottaa Eteläpuisto täydennysrakentamisen alueeksi.
Tenhusen johtamassa Tampereen keskustan kehittämisohjelmassa 29.4.2013 ei puhuta enää kansallispuistosta eikä keskustapuistojen verkostosta, vaan siitä, että ”keskustasta luodaan viihtyisä rantapromenadikaupunki. Jalankulun laatureitit luodaan järveltä järvelle, kaupungista metsään ja harjuihin sekä keskustan halki puistokatuja pitkin.”
Nyt tiedetään, että tämä tarkoittaa Seelake-ehdotuksen mukaista kerrostalorakentamista Eteläpuistoon ja rantareittiä (”jalankulun laatureittiä”), jonka leveydestä päättäjien piirissä vielä näytetään kiisteltävän.
28.2. Kuntalainen
Näin tapahtuu, jos poliitikkojen annetaan päättää asioista, joiden arvon ymmärtämiseen heidän sivistyksellinen kapasiteettinsa ei riitä. Nyt on mietittävä, miten jatkaa taistelua arvojen ja maisemakulttuurin pilaajia vastaan. Ensinnäkin asia on saattettava kaikkien tamperelaisten tiedoksi. Epäilen, että monikaan ei aavista tuhon laajuuutta ja sen seuruksia Pyynikille ja Hämeenpuistolle.
28. 2. Kiitos!
Kiitos teille kaikille adressin yli 3000:lle allekirjoittajalle. Allekirjoittajia on myös paperilistoilla, reilusti yli 100. Emme ponnistele turhaan, kyseessä ovat ikuiset luonnon arvot. Kun rannat ja puistot kerran tuhotaan, niitä ei saa koskaan takaisin. Kaupunki saa kertakorvauksen rantojen ja puiston myynnistä, mutta tuho kestää sukupolvelta toiselle. Ponnistelumme ei ole turhaa.