Eteläpuisto OAS

Jos et ole vielä tutustunut kaupungin laatimaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (julkaistu 23.4.2015) niin voit lukea sen oheisen linkin kautta. Linkki>>

OAS Palautteemme.

Tampereen kaupunki

KANNANOTTO ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI-SUUNNITELMAAN

Nalkalan, Kaakinmaan, Ratinan, Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaava nro 8581


Eläköön Eteläpuisto ry esittää nähtävillä olevaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (OAS) kohteliaimmin seuraavaa:

Asemakaavatyön lähtökohdista

Valmisteilla oleva Nalkalan, Kaakinmaan, Ratinan, Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaavan nro 8581 muutos tulee tarkoittamaan kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävän alueen uudistamista.
Voimassa olevan maakuntakaavan (2007) mukaan alueen eteläosa on merkitty virkistysalueeksi, ja sillä todetaan olevan seudulliseen viher- ja virkistysalueverkkoon liitttyvä viheryhteystarve. Lisäksi Hämeenpuisto on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Vaikka maakuntakaavaa ollaan parhaillaan uudistamassa, kaavoittajan on tällä hetkellä toimittava voimassa olevan maakuntakaavan mukaan.
Samoin Pyynikin osayleiskaavassa alue on määritelty merkittäväksi maisema- ja luonnonalueeksi, jolle sijoittuu lähivirkistys-, urheilu- ja virkistyspalveluita. Osayleiskaavan mukaan kyseessä on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä alue.
Vastaavasti Keskustan osayleiskaavassa Eteläpuiston ja Nalkalan alueelle, nykyisen ruutukaavan sisään on sijoitettu kerrostalovaltaista rakentamista, ja Eteläpuiston nykyinen puistoalue on määritelty arvokkaaksi maisema- ja luontoalueeksi sekä urheilu- ja virkistystoimintojen alueeksi. Lisäksi Hämeenpuisto ja Ratinan suvanto on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittäviksi alueiksi.
Nyt käynnistyvä asemakaavan muutos perustuu Tampereen keskustan kehittämisohjelmaan (2013) ja Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan luonnokseen (2014). Jälkimmäisessä keskustan puistojen osalta mm. Näsinpuisto-Hämeenpuisto-Eteläpuisto –akselia pidetään merkittävänä, ja viherverkkojen yhtenäistä suunnittelua korostetaan. Ohjelman mukaan ”keskustan puistojen ja muiden yleisten alueiden virkistysarvoa ja käyttömahdollisuuksia parannetaan, viher- ja virkistysverkon jatkuvuudesta huolehditaan” (s. 22).

Keskustan strategisessa osayleiskaavan luonnos ei millään tavalla ohjeista keskustan täydennysrakentamista nykyisen Eteläpuiston puistoalueelle. Sen sijaan keskustatoimintojen kehittämisalue rajataan sekä Malttius- että Valttius -vaihtoehdossa Eteläpuiston ja Nalkalan alueen osalta nykyisen ruutukaavan sisälle, ja nykyinen Eteläpuiston puistoalue sijoittuu kaupunkikehittämisalueen ulkopuolelle (kartat s. 28, kuva 1). Samassa osayleiskaavan luonnoksessa osoitetaan Eteläpuisto vielä erikseen viher- ja virkistysverkoston kehittämisen kohdealueeksi (s. 36).

Stacks Image 693
Vaikka Tampereen keskustan täydennysrakentaminen on perusteltua, ja se tulee toteutumaan mm. Ratinanrannan, Ranta-Tampellan, Tammelan, Amurin, Koukkuniemen, Onkiniemen vedenpuhdistuslaitokselta vapautuvan Hatanpään alueen, rautatieaseman seudun ja vastaavien hankkeiden mukaisesti, muodostaa Eteläpuiston alue maisemallisilta ja kaupunkikuvallisilta arvoiltaan näistä poikkeavan, erityisen vaativan täydennysrakentamisen ja kehittämisen kohteen.
Tätä Eteläpuiston alueen erityisyyttä ei OAS-tekstissä ole tuotu riittävästi esille. Tekstissä tarkastellaan ainoastaan yleisluonteisesti ”suunnittelualuetta”, kun sen sijaan Tampereen keskustan kehittämisohjelmassa (2013) ja strategisen osayleiskaavan luonnoksessa (2014) eritellään tarkemmin toisaalta nykyisen ruutukaava-alueen kehittämistarpeet ja toisaalta Eteläpuiston nykyisen puistoalueen kehittämistarpeet omina kohtinaan.
Esitämme, että OAS-tekstiä näiltä kaikilta osin täsmennetään edellä mainituilla perusteilla.

Tampereen keskustan kehittämisohjelmassa (2013) on Eteläpuiston ja Nalkalanrannan alueelle asetettu tavoitteeksi 1000 – 1500 uutta asukasta, eli noin 55 000 – 75 000 kerrosalaneliötä. Tätä tavoitetta voidaan pitää onnistuneena, koska se mahdollistaa täydennysrakentamisen nykyisen ruutukaava-alueen sisälle ja samalla nykyisen Eteläpuiston ylä- ja alatason säilyttämisen ja kehittämisen puistoalueena jatkossakin.

Näitä kaavoitustyön lähtökohtia osallistumis- ja arviointisuunnitelma ei riittävän selvästi tuo esille. Esimerkiksi Tampereen keskustan kehittämisohjelman ”keskeiseksi linjaukseksi” OAS-tekstissä esitetään ”Tampereen keskustan kehittäminen järvenrantakaupungiksi”. Tämä antaa vääristyneen tai tulkinnanvaraisen käsityksen kehittämisohjelman linjauksista, varsinkin viher- ja maisema-alueiden merkittävyyden osalta.

Kiinnitämme huomiota myös siihen, että eräät suuunnittelualueen kannalta keskeiset selvitykset – Maisemasuunnittelu Hemgårdin laatima Eteläpuiston ja Nalkalanrannan maisemallinen tarkastelu (2011) ja Tampereen kaupungin oma Avoimien maisematilojen selvitys (2015) – on OAS-tekstissä huomioitu ainoastaan otsikkoviittauksina kohdassa ”Muut selvitykset ja suunnitelmat” (s. 13). Molemmat selvitykset tuovat kuitenkin esille Eteläpuiston maisemallisen merkityksen erittäin painokkaasti, ja niillä tulisi olla kaavatyön lähtökohtia tarkasteltaessa nykyistä keskeisempi asema.
Ensinnäkin, Hemgårdin mukaan ”Eteläpuistolla on muihin keskeisiin puistoihin verrattuna ylivoimaiset mahdollisuudet toiminnallisena viheralueena. (…) Tiivistyvä keskusta tarvitsee entistä laadukkaammat viherpalvelut. Kun kantakaupungin rannat monin paikoin on rakennettu tai rakennetaan rantareiteiksi (Ratina, Ranta-Tampella ym.), Eteläpuiston säilyttäminen laajempana viheralueena kaikille kaupunkilaisille on varsin perusteltua” (s. 14).
Toiseksi, Avoimet maisematilat selvityksessä (2015) Eteläpuisto määritellään osaksi Tammerkosken kansallismaisemaa, joka muodostaa ”selkeän avoimen maisematilan, jolla on keskeinen merkitys kaupunkirakenteessa”. Ranta-alueiden mahdollisessa täydennysrakentamisessa suositellaan ottamaan lähtökohdaksi kansallismaiseman arvojen säilyttäminen ja rakentamisen toteuttaminen Tammerkosken teollisuusmiljöötä ja puistorakentamisen perinteitä kunnioittavalla tavalla.

Esitämme, että Maisemasuunnittelu Hemgårdin laatiman Eteläpuiston ja Nalkalanrannan maisemallinen tarkastelun (2011) ja Tampereen kaupungin oman Avoimien maisematilojen selvityksen (2015) keskeiset tulokset ja johtopäätökset esitellään OAS-tekstissä kaavatyön lähtökohtien tarkastelun yhteydessä.

Näiden selvitysten lisäksi OAS-teksti jättää huomiotta Tampereella vireillä olevan kansallisen kaupunkipuisto –hankkeen, jonka olennaisena osana Eteläpuisto on pitkään nähty. Tätä ehdotti jo puistopäällikko Ahti Pakarinen selvityksessään 1998. Samoin kaavoitusarkkitehti Mikko Järven selvityksen (2011) mukaan ”kansallisen kaupunkipuiston tulisi käsittää ainakin Tammerkoski ja sen rantojen puistot. (…) Puiston olisi syytä jatkua Pyhäjärven rannoille Hatanpäälle, Härmälään, Eteläpuistoon ja Pyynikille sekä Viikinsaareen”. Vaikka kansallisen kaupunkipuiston lopullista rajausta ei ole vielä tehty, on erityisen tärkeää, että Eteläpuisto otetaan rajaukseen mukaan. (Kuva 2)
Stacks Image 703
Kuva 2. Kuva puistopäällikkö Ahti Pakarisen kansallisen kaupunkipuiston selvityksestä vuodelta 1998, jolloin aiheesta käytiin keskustelua ympäristöministeriön kanssa.

OAS-tekstissä on keskitytty Nalkalan, Kaakinmaan, Ratinan, Eteläpuisto ja lähiympäristön asemakaavan muutokseen, mutta sivuutettu kaavamuutosalueen laajemmat liittymiset Tammerkosken kansallismaisemaan ja erityisesti Eteläpuiston keskeinen merkitys tulevan kansallisen kaupunkipuiston hankkeen toteutumisen kannalta. OAS-tekstiä viimeisteltäessä nämä laajemmat näkökohdat on tuotava esiin.

Lisäksi kaavamuutosalueen viereinen Pyynikin luonnonsuojelualue on jo nykyisellään asiantuntijoiden mukaan ylikuormittunut, ja Tampereen keskustan virkistykseen soveltuvien alueiden määrä asukasta kohti on jo nykyisellään alhainen, jolloin Eteläpuiston nykykaavaan merkityn virkistys- ja puistoalueen merkitys korostuu. Nämäkin seikat on tuotava OAS-tekstissä esille ja huomioitava tulevassa ympäristövaikutusten arvioinnissa.

Eteläpuiston ja sen lähialueiden suunnittelukilpailu

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa viitataan Eteläpuiston ja sen lähialueiden kansainväliseen suunnittelukilpailuun, joka järjestettiin vuosina 2013-2014. OAS-tekstin mukaan kilpailussa ”haettiin korkeatasoista, kaupunkirakentamiseen ja maisemaan sopivaa kaupunkimaista asuinalueratkaisua, joka mahdollistaa rantojen monipuolisen virkistyskäytön ja liittyy luontevasti Hämeenpuistoon” (s. 9, korostus lisätty).

OAS-teksti on näiltä osin vääristynyt, sillä kilpailuohjelmassa esitettiin suunnittelijoille kaksi vaihtoehtoa: joko Eteläpuiston kehittäminen puistomaisena virkistysalueena tai sen muuttaminen kaupunkimaiseksi asuinalueeksi. Esitämme, että asia korjataan OAS-tekstiin.

Keskustan kehittämisohjelman linjauksien mukaisesti Eteläpuiston ja sen lähialueille esitettiin tavoitteeksi 1300- 1800 uutta asukasta, eli 52 000 – 72 000 kerrosalaneliötä.
Ottaen huomioon Eteläpuistossa ja sen lähialueilla olevat keskeneräiset korttelit, kuten kulkutautisairaalan alue, musiikkiopiston viereinen tontti ja Nalkalanranta pakoitusalueineen ja pallokenttineen, oli mitoitustavoite sellainen, että se mahdollistaa sekä lisärakentamisen ruutukaava-alueen puitteissa että Eteläpuiston nykyisen viheralueen säilyttämisen ja kehittämisen.
Kuudesta kilpailuehdotuksesta kolmessa ehdotettiin puistomaista ratkaisua, jossa täydennysrakentaminen sijoittui nykyisen ruutukaava-alueen sisälle. Näistä esimerkiksi Parks & Blocks –ehdotus sai tuomaristolta myönteistä palautetta:

”Huolellisesti laadittu ehdotus, joka osoittaa paikan tuntemusta. Täydennysrakentaminen on keskitetty nykyisen ruutukaava-alueen eheyttämiseen. Julkinen rakennus Eteläpuistossa ja Nalkalanrannan rakentaminen lisäävät Tampereen keskustan lounaisosan toiminnallista vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja kiinnostavuutta. Eteläpuistoon on esitetty monipuolinen rantapuisto. Viheralue tuo uuden oleskelumahdollisuuden keskustan asukkaille ja tukee viheryhteyden jatkumista keskustasta Pyynikille. Myös kytkeytyminen Hämeenpuistoon on ansiokas. Ylätasanteen muotopuutarha on palautettu Hämeenpuiston päätteeksi ja vanhan puutarhan puusto säilytetty, mitä voidaan pitää ansiona.” (Kuva 3)

Stacks Image 720
Kuva 3. Parks & Blocks on esimerkki kilpailuun jätetystä kolmesta puistomaisesta ehdotuksesta. Rakentamisen määrä on 72 000 kerrosalaneliötä, joka on saatu sijoitettua nykyisen ruutukaava-alueen sisälle.
Samat ominaisuudet ovat puistovaihtoehdossa, jonka Tampereen kaupunki tilasi kilpailun jälkeen Maisemasuunnittelu Hemgårdilta ja Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:ltä. Erona Parks & Blocks –ehdotukseen on, ettei puistovaihtoehdossa olla rakennettu Koulukadun kentälle. Silti täydennysrakentamista on saatu mahtumaan suunnittelualueelle yli 90 000 kerrosalaneliötä, eli merkittävästi enemmän kuin kilpailuohjelmassa mainittu mitoitustavoitteen alaraja. (Kuva 4)
Stacks Image 735
Kuva 4. Maisemasuunnittelu Hemgårdin ja Antti Oiva Arkkitehdit OY.n puistovaihtoehto.
Kolmessa muussa kilpailutyössä ehdotettiin rakentamista myös nykykaavaan merkitylle Eteläpuiston viher- ja puistoalueelle. Näistä tehokkuudeltaan oli suurin Seelake-ehdotus, jonka 151 000 kerrosalaneliötä ylitti kilpailun alkuperäiset mitoitustavoitteet kaksinkertaisesti.
Tuomariston palaute Seelakesta oli ristiriitainen. Esimerkiksi, kun kilpailuohjelman mukaan ”uudisrakentamisen tulee eheyttää ympäristöä”, ”varmistaa seudullisen viheryhteyden jatkuminen” ja ”muodostaa mittakaavaltaan hallittu kaupunkitila”, ei tuomaristo löytänyt Seelake-ehdotuksesta ”tamperelaisittan uuden” kaupunkirantavyöhykkeen (waterfront) lisäksi paljonkaan myönteistä. Päinvastoin, Seelaken 5-10 –kerroksiset rakennukset Eteläpuistossa ja 17-kerroksinen tornitalo Hämeenpuiston päässä saivat kritiikkiä:

”Ratkaisusta puuttuu verkostollinen viheryhteys Pyynikin ja Hämeenpuiston väliltä. Rannan raskas rakentaminen ja korkeat rakennukset heikentävät ranta-alueen viihtyisyyttä ja peittävät järvelle avautuvia näkymiä”.

Itse asiassa Seelake –ehdotukseen perustuva tai vastaava massiivinen rakentaminen merkitsisi Eteläpuiston maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan puistoalueen täydellistä menettämistä. Tätä menetystä ei kapea rantareitti millään tavalla korvaisi.

Lisäksi Seelakessa ehdotettu uusi liikennejärjestely Hämeenpuiston eteläpäässä, eli Tampereen valtatien linjan kääntäminen, on selvässä ristiriidassa alueen RKY-merkinnän kanssa. Tuomariston mukaan


”ratkaisu muuttaa merkittävästi Hämeenpuiston eteläpäätä, mutta luo aivan uudenlaisen kävelyalueen Hämeenpuiston eteläpäähän”.



Tämä liikenneratkaisu kuitenkin merkitsisi Hämeenpuiston läntisen ajokaistan siirtämistä itäisen rinnalle Pyhäjärven kulmauksesta Eteläpuiston laitaan, Klingendahlin entisen tehtaan edustalla. Ratkaisu tuhoaisi Hämeenpuiston1830-luvulta säilyneen puistoakselin ja sen eteläisen päätteen, sekä toisi ajoneuvoliikenteen puiston keskelle.


Näitä kilpailuehdotuksiin liittyviä yksityiskohtia on syytä tähdentää, sillä OAS-tekstissä ehdotusten sisällöllisiä eroja ja niiden ympäristövaikutuksia ei tuoda millään tavalla esille. Esitämme, että nämä näkökohdat otetaan OAS-tekstin viimeistelyssä yksityiskohtaisemmin esille.



Suunnittelukilpailun osalta OAS-tekstissä tyydytään toteamaan, että Seelake –ehdotus valittiin sekä arkkitehtuurityöryhmässä että kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 13.10.2014 Eteläpuiston alueen yleissuunnittelun pohjaksi. Asemakaavan muutoksen lähtökohdaksi kyseinen päätös on kuitenkin monessa suhteessa kiistainalainen.
Ensinnäkään kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen päätös ei voi sitovasti ratkaista tulevan asemakaavan sisältöä.


Eläköön Eteläpuisto ry:n yhdyskuntalautakunnalle ja ELY-keskukselle 30.3.2015 lähettämässä kirjeessä ilmaisemme näkemyksenämme, että kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen päätös on syntynyt lainvastaisesti ja ilman asianmukaista toimivaltaa, eikä se siten voi olla maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen asemakaavoituksen sitovana lähtökohtana
.

Tästä syystä myös OAS-tekstiä on täydennettävä siten, että koko suunnittelukilpailun aineisto ja kilpailun rinnalla tuotettu puistovaihtoehto ovat asemakaavatyön tausta-aineistoa.

OAS-tekstistä tulee ilmetä, että suunnittelualueen maisemalliset, virkistykselliset ja kaupunkikuvalliset lähtökohdat huomioon ottaen kaikki ratkaisuvaihtoehdot tulee kaavatyön yhteydessä arvioida kattavasti. Arvioinnin perustana tulee olla kaikki maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset, yleiskaavan sisältövaatimukset, valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet sekä ratkaisun suhde oleviin maankäyttö- ja yleiskaavoihin.

Taloudelliset ja tehokkuusnäkökohdat, jotka kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen esityksessä ja päätöksessä painottuivat, eivät voi ylikorostua muiden kaavoitukselle asetettujen tavoitteiden kustannuksella (vrt. Ympäristöministeriön raportti 1/2014 ”Arviointi maankäyttö- ja rakennuslain toimivuudesta”).


Toiseksi, OAS-tekstissä on epäselvyyttä myös yhdyskuntalautakunnan roolista kaavoitusprosessin yhteydessä. OAS-tekstin mukaan kaava-aineistoa käsitellään yhdyskuntalautakunnan kokouksissa ”tarvittavissa vaiheissa”. Lautakunnan asema kaavoituksen järjestäjänä ja sen lainmukaisuudesta vastaajana jää siten epämääräiseksi. Kaavatyön etenemistä kuvaavassa kaaviossa yhdyskuntalautakunta esiintyy vasta päätettäessä kaava-ehdotuksen nähtäville asettamisesta – kaavan valmisteluvaiheessa lautakunta ei siis olisi lainkaan mukana.

Tästä syystä yhdyskuntalautakunnan roolia on OAS-tekstissä ja kaavantyön etenemistä kuvaavassa kaaviossa täsmennettävä ja sille on annettava johtosääntöjen mukainen rooli vastata asemakaavatyön etenemisestä laillisuuden, hyvän hallinnon, aidon vaikutusten arvioinnin ja vuorovaikutuksen hengessä.


Suunnittelun tavoitteet

Voimassa olevien maakuntakaavan ja osayleiskaavojen, kaupungin teettämien selvitysten ja kilpailuohjelman tavoitteiden perusteella Eteläpuiston ja sen lähialueiden asemakaavan muutos tulee kohdistumaan maisemallisesti, virkistyskäytöllisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin arvokkaan ja herkän aluekokonaisuuden kehittämiseen ja muuttamiseen.
Tähän nähden OAS-tekstissä esitetyt kaupungin tavoitteet (s.14) ovat hyvin ylimalkaisia. Viittaukset keskustan täydennysrakentamiseen, keskustan vetovoimaisuuden lisäämiseen, virkistyspalvelujen ja –reittien yhteensovittamiseen, alueen arvokkaan kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja Eteläpuiston päätteen palauttamiseen jäävät liian yleisluonteisiksi ja tulkinnanvaraisiksi.

Epäselväksi jää esimerkiksi se, missä laajuudessa ja kuinka monipuolisesti tullaan kaavaluonnosta tehtäessä vertailemaan puistomaisen ja kaupunkimaisen vaihtoehdon ympäristövaikutuksia, huomioiden maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset, yleiskaavan sisältövaatimukset, valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet sekä ratkaisun suhde oleviin maankäyttö- ja yleiskaavoihin.


OAS-tekstissä ei myöskään eritellä riittävällä tarkkuudella Nalkalan, Kaakinmaan, Ratinan, Eteläpuiston ja sen lähiympäristön muodostamaa kokonaisuutta. Aluehan koostuu esimerkiksi kulkutautisairaalan alueesta ja osista Nalkalanrannan aluetta, jotka ovat luontevia rakentamispaikkoja täydennysrakentamisen ja kaupunkikuvan eheyttämisen kannalta.

Sen sijaan Eteläpuiston nykyisen viher- ja puistoalueen ylä- ja alataso sekä Hämeenpuiston eteläpää muotopuutarhoineen edellyttävät omanlaistaan käsittelyä: maisemallisten, kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen huomioon ottamista ja vaalimista.

Lisäksi Eteläpuiston nykyinen viher- ja puistoalue tulee nähdä sekä keskustan että koko Tampereen asukkaita palvelevana viheralueena, ja edelleen vireillä olevan kansallisen kaupunkipuisto -hankkeen olennaisena osana, jolloin sillä tulee olemaan myös kansallista merkitystä.


Kohdassa Kaupunkilaisten tavoitteet (s. 15) OAS-teksti ei tuo riittävästi esille kaupunkilaisten enemmistön kielteistä kantaa Eteläpuiston ylä- ja alatasoille rakentamisen suhteen. Tämä kanta ja kaupunkilaisten Eteläpuiston nykykaavaan merkityn viher- ja virkistysalueen säilyttämistä kannattava mielipide tulevat selvästi esille useissa yhteyksissä.
Esimerkiksi Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun selvityksessä (2011) tamperelaisten mielipiteissä korostui Eteläpuiston arvo virkistysalueena. Rakentamisen katsottiin soveltuvan kulkutautisairaalan alueelle ja musiikkiopiston viereen, mutta ei itse puistoon.
Vastaavasti Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston Visiotyöpajassa ”monet pitivät Eteläpuiston rantaa ja entisen speedwayradan aluetta keskeisen keskustan rantoja kiertävän viherverkon osana. (…) Puistovaihtoehtoa pidettiin monissa vastauksissa rannan osalta hyvänä. Seelaken rantarakentamista pidettiin monissa vastauksissa liian raskaana”. (Raportti 29.9.2014, s. 15-16).
Erityisesti Pro Eteläpuiston keräämässä, yli 3100 kansalaisen allekirjoittamassa adressissa, joka luovutettiin 9.3.2015 Tampereen pormestarille, kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle ja valtuustoryhmien puheenjohtajille, tulee vahvasti esiin näkemys, että Eteläpuiston ja sen lähialueiden täydennysrakentamisessa uudet rakennukset on sijoitettava nykyisen ruutukaava-alueen sisälle ilman massiivista rakentamista, ja Eteläpuiston varsinainen puistoalue on säilytettävä ja siitä on kehitettävä kaupunkipuisto. Lisäksi adressissa pidetään tärkeänä, että Hämeenpuiston eteläpää ja Hämeenpuiston päätteenä oleva muotopuutarha säilytetään.
Samansisältöinen on päättäjille 9.3.2015 luovutettu tamperelaisen kulttuuriväen vetoomus. Siinä tuodaan esille, että Eteläpuisto on säilytettävä kaupunkipuistona ja sitä on uudistettava kaikille tamperelaisille avoimena virkistysalueena. Eteläpuistoon voidaan rakentaa myös jokin julkinen rakennus, kuten Sara Hildénin taidemuseo.

OAS-teksti (s.15) ei luettelomaisena tuo esiin kaupunkilaisten näkemyksiä asemakaavan muutosalueen eri osa-alueiden (ruutukaava-alue, puistoalue, Hämeenpuiston eteläpää) kehittämistarpeista, ja näiltäkin osin se vaatii huomattavaa täsmentämistä. Vallitsevat ristiriidat kaupunkilaisten ja kaavoitajien näkemysten välillä on tuotava aidosti ja avoimesti esille.

Vaikutusten arviointi

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitukseen nähden vaikutusten arviointi esitetään pinnallisesti mainitsemalla MRA 1 §:n määrittelemät kriteerit. Sen sijaan nyt vireillä olevalle kaavamuutostyölle keskeisiä kysymyksiä ei nosteta esiin lainkaan.

Keskeisenä tavoitteena on esimerkiksi ajoneuvoliikenteen haittojen vähentäminen. Rakentaminen kuitenkin lisää liikennettä; esimerkiksi 3 000 uutta asukasta kaksinkertaisesti 1 500 asukkaaseen verrattuna. Toteutumassa oleva Ratinan kauppakeskus ja vireillä oleva Kunkun parkin hanke myös lisäävät ajoneuvoliikennettä Hämeenpuiston eteläpäässä.

Vaikutukset tulee arvioida kaikkien kolmen hankkeen yhteisvaikutusten kannalta. Ratkaisut haittojen pienentämiseksi tulee suunnitella tästä lähtökohdasta. Tämä edellyttää myös pohdintaa katuverkosta laajemmalla alueella – tarvitaan yleiskaavatasoista tarkastelua. Vaikutukset heijastuvat
ainakin toimivuuteen, terveyteen, turvallisuuteen, viihtyisyyteen ja taloudellisuuteen. Ne ovat myös niin merkittäviä, että ansaitsevat tarkastelun arviointisuunnitelmassa.


Aiemmassa valmistelussa taloudelliset vaikutukset ovat olleet ilmeisen ylikorostuneessa asemassa. Taloudellisesta tarkastelusta on ollut saatavilla vain keskeisimmät tulokset hyvin tiivistetyssä muodossa. Varsinainen selvitys laskentaperusteineen ei ole ollut arvioitavissa. Laskentametodit, -perusteet ja niiden luotettavuus sekä merkitys tulee esittää OAS:ssa.

Eri suunnitelmavaihtoehdot suhtautuvat Hämeenpuiston valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön vaihdellen kunnioittavasta vähättelevään. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet edellyttävät alueen arvon vakavaa huomioon ottamista, mikä tähänastisessa valmistelussa on lähes unohdettu. Miten, ketkä ja millä tavoin tätä keskeistä kysymystä arvioivat, olisi yksi keskeisiä arviointisuunnitelman sisältöjä.


Esitämme, että ympäristövaikutusten arvioinnin kriteerit, arviointimenetelmät ja arviointiprosessi täsmennetään ja yksilöidään OAS-tekstiä viimeisteltäessä.

Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen

Kaupunki on asettanut Akordi Oy:n riippumattomana vuorovaikutuskonsulttina ja ympäristöristiriitojen sovittelijana johtamaan yhteistyöryhmän toimintaa, jossa eri osapuolet voivat osallistua kaavaluonnoksen valmisteluun. Pidämme tätä ratkaisua onnistuneena suunnitteludemokratian laajentamispyrkimyksenä, ja odotamme, että kaavamuutoksen eri vaihtoehtojen arviointi, työstäminen ja kehittäminen toteutuu avoimena ja aitona vuoropuheluna.

* * *

Esitämme, että tässä palautteessamme mainitut täsmennykset ja lisäykset otetaan huomioon Nalkalan, Kaakinmaan, Ratinan, Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaavan nro 8581 muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (23.4.2015) tekstiä viimeisteltäessä.